Joensuulainen Pekka Heiskanen tekee jo toista vuosikymmentä uraa JKP Talohuoltopalvelun palveluksessa. Työnjohtajalle riittää tekemistä siinä missä talon muillekin työntekijöille.
– Työnkuvani on erittäin laaja. Se voi olla välillä lumen kolaamista, välillä auraamista. Ruohonleikkuu taitaa olla ainoa työalue mihin en ole enää kymmeneen vuoteen puuttunut. Jos johonkin koneeseen tulee vikaa, käyn katsomassa onko se itse korjattavissa. Vastaan reklamaatioihin ja tarjouskyselyihin. Teen käytännön huoltotöitä, päivystän. Hoidan sähköpostia ja paperitöitä. Vähintään 70 % on käytännön työtä ja loput sitä hallinnollista, Heiskanen ynnäilee.
Pekan työt huoltomiehenä alkoivat kolahommista ja ruohonleikkuusta. Pikkuhiljaa hän siirtyi konekuskiksi, huoltomieheksi ja päivystämään. Luotto kasvoi opin mukana ja lopulta Pekka pääsi työnjohtajan rooliin.
Pekka on tyytyväinen JKP:n aiempien ja nykyisten johtajien malliin ohjata ja tarttua tehtäviin.
– Meillä kaikki tietävät miten näitä töitä tehdään, ja se on äärimmäisen tärkeätä. Jos johtajat jumittuvat tekemään asioita toimistosta käsin, eivät he enää osaa palata kentälle. Tilanteet kentällä elävät ja muuttuvat niin paljon, että jos käytännön tuntuma puuttuu, et myöskään osaa johtaa työtä. Käytännön työtä tekevä pomo on paras pomo.
Tyypillinen työpäivä alkaa tiimin aamukahvilla, jolloin Pekka käy läpi päivän työtehtävät ja kuuntelee myös työntekijöiden ehdotukset työjärjestyksestä.
– Meillä on onneksi todella ammattitaitoisia työntekijöitä. Kokeneita ja luotettavia, jotka osaavat hommansa ilman minun valvontaanikin. Se on kuuntelemista ja keskustelemista. Minä olen työntekijöille linkki taloyhtiöihin ja isännöitsijöihin.
Moniosaajaksi tekemällä
Pekalla on erityinen tietämys taloyhtiöiden tarpeiden ymmärtämisestä, koska hän toimii itsekin taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Asukkaiden tarpeiden kuuleminen, isännöitsijän rooli ja talohuollon palveluiden merkitys on tuttu kuvio.
– Minulla on silmää katsoa näitä asioita monelta kannalta. Tieto ja kokemus yhdistyvät.
Alunperin Pekka kouluttautui lukkosepäksi ja ehti työskennellä ammatissa pari vuotta, kunnes jäi työttömäksi. Työllistyessään talohuoltohommiin, hän ajatteli vielä joskus palaavansa lukkosepäksi.
– Ensimmäiset pari kolme vuotta tämä tuntui väliaikaiselta ja hain yhä lukkosepän töitä. Sitten kului lisää aikaa ja huomasin, että itse asiassa tämä työ on ihan kivaa. Aloin saada lisää vastuuta ja erilaisia hommia. Tykkään siitä, että työssä on vaihtelua, hän sanoo.
Tärkeiksi taidoiksi talohuollon tehtävissä Pekka listaa ongelmanratkaisutaidot ja ihmissuhdetaidot. Hän kertoo myös oppineensa työnjohtajiltaan vuosien saatossa rehdin ja aktiivisen työotteen.
– Nämä liittyvät moneen työtehtävään. Joskus se liittyy johonkin korjattavaan asiaan, ja joskus saattaa olla vaikka taloyhtiöissä ihmisten välillä jotakin ongelmaa. Silloin voi olla linkkinä siinä välissä ja yrittää auttaa.
Käytännön osaamista työ on tuonut kunnioitettavan listan.
– Konekuskin taidot, pienimuotoiset maanrakennustyöt, hiekoitus, lumen auraaminen… Tekniseltä puolelta olen oppinut paljon LVI-tekniikasta, sähköstä ja talotekniikasta yleensäkin. Liiketoiminnan puolelta olen oppinut esimerkiksi laskemaan tarjouksia taloyhtiöille.
Huoltoyhtiön merkitys
Talohuoltoyhtiöillä on jokapäiväinen rooli ja vastuu siinä, että talojen asukkailla on hyvä ja turvallinen olla.
– Me huolehditaan muun muassa hiekoituksesta, lumitöistä ja valaistuksesta. Tartutaan toimeen, jos ilmenee vikoja ilmanvaihtoon, lämmitykseen tai käyttöveteen. Kyllähän nämä kaikki olisivat hoitamattomina merkittäviä haittatekijöitä asukkaille.
Luottamus ja maine hyvänä huoltoyhtiönä on JKP:lle syntynyt ajan kanssa, rehdisti tekemällä.
– Aikaisemmin oli Pekka Kukkonen ja Leo Kasurinen yrityksen omistajana. Tulin mukaan heidän aikanaan. Jo tuolloin näin, mikä pohjatyö tehtiin (Joensuun kiinteistöpalveluiden aikana) tällä alueella. He tekivät työn ja hankkivat luottamuksen.
– Sitten Savottamiehet ostivat myöhemmin yrityksen. On ollut hienoa nähdä tämän kasvu ja kehittyminen. Kun työt hoidetaan kunnolla, siitä pikkuhiljaa nimi ja maine kasvaa. Hyvä kello kuuluu kauas, sanotaan.
Kuka sopii talohuoltohommiin?
JKP:llä on usein kysyntää reippaille tekijöille. Välillä tarjolla on lyhyempää kausityötä esimerkiksi lumitöissä. Toisinaan työalueen laajentuessa uusiin taloyhtiöihin tarvitaan lisää pysyvämpääkin henkilökuntaa.
– Reippautta ja rehellisyyttä tarvitaan. Ja ahkeruutta. Tässä on niin paljon itsenäistä työtä, jota kukaan ei voi valvoa. Tekemättömät työt kuitenkin aina lopulta paljastuvat. Koen, että nämä käytännön työt voi oppia, mutta asennetta on vaikea ryhtyä ulkopuolelta korjaamaan, se lähtee itsestä.
JKP:n hyvä yhteishenki on Pekalle avainasemassa töiden onnistumisen ja viihtymisen kannalta.
– Pienet asiat arjessa auttaa rakentamaan hyvää yhteishenkeä. Kysytään miten menee ja pidetään yhteisiä kahvitaukoja.
Pekka on päässyt mukaan huoltopäällikkö Aki Simosen avuksi rekrytointiprosesseihin ja tekee tarpeen mukaan hakijoiden kontaktointia, käsittelee hakemuksia ja osallistuu hakijoiden haastattelemiseen.
Yhtä varmaa vinkkiä työnhakuun Pekka ei uskalla antaa, mutta kehottaa tuomaan aina omia vahvuuksia esille.
– Kuva on hyvä lisä hakemuksiin. Minua kiinnostaa myös hakijoiden harrastukset. Jos harrastukset ovat liikuntapainotteisia, se soveltuu hyvin yhteen näiden meidän hommien kanssa. Erityisesti talviaikaan on oltava valmis lähtemään aikaisin lumitöihin. Jos aikaiset aamut eivät ole ongelma, se kannattaa myös mainita. Kuitenkin työhaastattelussa kasvokkain se paras vaikutelma saadaan.
Urheileva apumies
Koneet tekevät huoltohommissa raskaimmat työt. Aktiivisena pysyminen työajan ulkopuolella varmistaa, että myös mies jaksaa ja pysyy hyvässä kunnossa.
– Vapaalla teen vapaaehtoistyötä. Harrastan myös paljon liikuntaa, kuten sählyä, lentopalloa, pipolätkää ja kuntosalia. Minun työni ei ole loppujen lopuksi niin fyysistä, kuin ajattelisi. Sitä satunnaista kolaamista lukuun ottamatta. Siksi liikunta vastapainona on tärkeää.
Käsistään taitava ja monenlaisten liikkuvien osien kanssa toimimaan tottunut kaveri on kysytty myös vapaa-ajallaan.
– Kyllä se anoppi ja välillä muutkit tutut soittelee ja kysyy apua. Ei se ole minulle rasite. Jos voin auttaa ja käyttää siihen omia tietoja ja taitoja, teen sen mielelläni.
– Monta kertaa on myös työkeikan jälkeen ollut fiiliksissä siitä, että on voinut auttaa jotakuta. Esimerkiksi useamman kerran on käynyt niin, että lapsi on jäänyt lukkojen taakse ja vanhemmat eivät saa ovea auki. Niistä jää hyvä fiilis, kun voi käydä ratkaisemassa asukkaalle harmillisen tilanteen, Pekka hymyilee.
